Vahvana nousee vuoren lailla
✖️ Hallas
→ Lähenee synonyymiä halla → Esittäytyy nimellään, mutta saattaa esittäytyä myös nimillä Hallavaparta tai Harma. ✖️ 11 vuotta, syntynyt 22.1 ✖️ Ori ✖️ Suomenhevonen ✖️ 180cm ✖️ Voikonpäistärikkö, herasilmät, tähti, kokosukat takasissa ja etusissa ✖️ Lumihevoset (ei vielä liittynyt) ✖️ Laumalainen, ei asemaa ✖️ Caralia ✖️ Kuolemankello Tunnuslaulu(t) Korpiklaani - Viima, Korpiklaani - Metsämies ja Asa - Vaaranmaa Ääni x Suhteet - Kuvagalleria - Fan-artit - Copyright hahmo © Kuolemankello tekstit © Kuolemankello Kuvagallerian kuvat © Kuvapohjat © Pääkuva ylhäällä © Kuolemankello Fan-artit © Tekijät, kiitokset! |
Ei voimani lopu mutta lihakset repeää
Kookas ja voimakas suomalainen ori
Hallas on tyypillinen suomenhevonen, joka rakenteeltaan taipuu työhevossuuntaan. Vankka, lihaksikas ja järkähtämätön kuin kallio. Orin runko on pitkähkö ja syvä, "jässikkämäinen". Hallaksen pää on suora, suuri ja orimainen. Korvat keskikokoiset, teräväpäiset ja etäällä toisistaan. Silmät suuret ja pyöreät, ja tuttuun tapaan erittäin ystävällisen näköiset. Kaula paksu ja lihaksikas, ei kovin kaareva, ennemmin suora. Hevosen lavat ovat voimakkaat, samoin tuon lautaset jotka ovat pyöreät. Häntä kiinnittynyt matalalle. Hallaksen jalat ovat keskipitkät, paksut ja vankat. Kaviot suuret ja kovat. Jaloissaan orilla on tuuheahkot vuohiskarvoitukset. Hallas ei ole kovinkaan ihmeellisen värinen - suomenhevosten joukossa on kylläkin harvinainen. Orin pääväri on harmahtavan vaalea, lukuunottamatta hevosen päätä ja jalkoja. Päässä ja polvista alaspäin vallitsee hunajaisen beige väritys. Taka- ja etujaloissaan suomenhevosella on kokosukat, värjäten kaviot vaaleiksi. Turvassaan orilla on harmaata. Otsallaan suomalaisella on pisaran muotoinen vitivalkea tähti. Suomenhevosta ei ole nimetty turhaan Hallakseksi; sen harjas on valkoinen, vivahtaen harmaaseen ja hopeaan. Hallaksen harjas on erittäin paksua, karheaa ja pitkää. Orin otsaharjas hipoo pisimmillään sieraimia, niskassa harjas yltänee noin kaulan keskiväliin. Häntä yltää hieman yli kintereiden. Jouhet ovat laadultaan kiharaista. Myös suomalaisella kasvaa pitkää, paksua karvaa, kuin parran tavoin. Partamainen karva kasvaa ajan mittaan yhä vain pidemmäksi, tehden orista varsinaisen hallavaparran. Hallaksen silmät ovat siniset kuin kireän pakkaspäivän taivas, iiristä ympäröiden turkoosi/kirkkaansininen rinkula. Orin liikkeet ovat matalat, joustavat ja vakaat. Hallas ei ole raskaan työhevossuuntansta takia järin ketterä, mutta lihaksia ja ääretöntä voimaa sen sijaan löytyy. Ori laukkaa pitkin harppovin askelin, saaden itsestään yllättävänkin nopean. Hallas ei kylläkään juoksentele turhia, vaan tyytyy kävelemään pää rennosti matalalla löntystäen. Hallaksen kasvot ovat lähes aina peruslukemilla, joskus tämän suupieliltä voi erottaa pienen ja viekkaan hymynpoikasen. Silmät autuaan ystävälliset, ja Hallaksen silmäkulmassa on saattaa vilkkua ilkikurinen pilke. Oikeassa lavassaan Hallaksella on muutama pitkää arpea, jotka sai karkumatkallaan nälkäisiltä susilta. Olen majakkasi syntien merillä
|